Minä yritin karsia edes hiukkasen huonompia kuvia pois, kun löytyi niin monta hyvää kuvaa. Monessahan minä näytän kamalalle, mutta menkööt. Näättepähän kaunistelemattoman totuuden siitä miten ratsastan!
On ollut ihan supertylsää ilman Iitaa, joten olen koittanut keksiä itselleni edes jotakin rakentavaa tekemistä. Olen siis tyhjentänyt Iitan karsinan turpeesta ja purusta, lenkittänyt Murua, käynyt koirien kanssa kevyitä 5-10 km juoksulenkkejä sekä ratsastanut muiden hevosilla! :D Tänään kävin lenkillä Dannyn kanssa ja ratsastin Lissun hevosen, Vimaarin.
Aloitin ihan niinkuin aina Vimarin kanssa, ottamalla sisäohjan hyvin käteen ja taivuttamalla sisäpohkeella. Vimarilla on tapana puskea ympyröitä kokoajan pienemmäksi ja pienemmäksi. Se on myös paikoin aika raskas edestä, varsinkin nyt tuntui erilaiselle, kun suussa oli suorat omput. Olen tottunut menemään nivelillä, joten hevoset tuntuu pakostikin käteeni kevyemmille niillä ratsastaessani. Sama Vimarin kohdalla, mielestäni se tuntui kevyemmälle nivelillä kuin suorilla kuolaimilla. Uskon että se johtuu siitä että suorat kuolaimet eivät niin helposti liiku suussa, kuin nivelet.
Menin aluksi satulan kanssa kaikki askellajit, ja heitin satulan vasta sitten hiiteen. En ole koskaan aiemmin uskaltanut mennä Vimarilla ilman satulaa, mutta nyt oli ihan hirveä kutkutus kokeilla! Ja eihän se ollutkaan sitten yhtään niin kamalaa kuin luulin. Vimarin laukka varsinkin on tosi tasainen istua, silloin kun sen saa pyörimään hyvin. Vaikka Vimari onkin ex-ravuri, sillä alkaa olla laukka jo melkoisen hyvää ja ei siitä aina heti uskoisi, että se on ollut joskus ravuri. Yllätyin siis suuresti ja ennenkaikkea positiivisesti :)!
 |
| Uu mikä ryhti 8) |
 |
| Hhah mun ilme! Oli vissiin vähän hankalaa :D |
Todella hienon näköinen heppa! :)
VastaaPoista