Maastakäsittelyvideo

 

... Jos tätä nyt maastakäsittelyksi kehtaa sanoa.. :D Aluksi ratsastin kentälle ilman satulaa, ja päästin Iitan vapaaksi juoksemaan kentälle. Lähinnä sitä kiinnosti vain Vilma, joka oli viereisessä tarhassa. Myös lunta se hotki jälleen kerran aivan himona kentän laidoilta..

Kun tamma oli juoksennellut jonkin aikaa, pyysin sitä hieman nostelemaan jalkojaan. Raipan avulla harjoiteltiin vastakkaisten jalkojen nostamista (kun oikea etunen nousee, vasen takanen nousee myös jne). Ne menee jo paljon paremmin, ja Iita tarjoaa välillä sitä takasta sinne mukaan vaikka en pyytäisikään. 

Ei olla tehty pitkästä aikaa maastakäsin yhtään mitään, joten olihan tuo jo aikakin. Poni oli poikkeuksellisen hyvällä päällä ja ihan villinä, joten opettamani luopuminen jäi jonnekkin unholaan harjoitusten aikana... Kuten alussa huomaatte, se ei meinannut päästää minua ohitseen millään, ja sitten pöyristyi, kun otin tilan itselleni. :D Höpsö poni. Pitäisi alkaa enemmän ratsastelemaan taas kaulanarulla ja tekemään noita maastakäsin juttuja, huomaa miten hevonen muuttuu kun niitä ei vähään aikaan tee. Se kunnioitus ihmistä kohtaan jotenkin aina välillä unohtuu - esim. lauantaina Iita karkasi karsinasta kahdesti, toisella kertaa se rynni ylitseni, ja nyt minulla on jättimäinen turvonnut mustelma käsivarressa ja sormista lähti nahkat, tuntuu kuin olisin palovammoja täynnä.. Mulla oli siis riimunnaru kädessä, joka oli Iitan päitsissä vielä kiinni, ja sen lisäksi jäin vielä seinän ja Iitan väliin! :")... No mutta oma vikani, tammalla oli viikon tauko liikutuksista, sillä mulla oli niin pitkiä koulupäiviä. Täähän räjähtää jo kahdesta vapaapäivästä välillä. 

Puhelinkuvat on niin hyvälaatuisia.. :D