Tänään, vaikkakin vielä kipeänä olen, kävin ratsastamassa Iitan läpi. Ei ihan normaalisti kuitenkaan, koska oma ratsastuksen opettajani tuli pitämään meille valmennuksen tapaisen tunnin. Odotin sitä kyllä innolla, mutta myös aika kauhistuneena. Tiesin, että Iita ei todellakaan mennyt aivan sen mukaan, mitä Johanna kuvitteli/halusi sen menevän. Alkukäyntien aikana ei ollut mitään probleemaa, mutta kun tamma alkoi taas kampeamaan sisälle, aivan kuin joku olisi sitä kyljestä työntänyt sisällepäin, suorana.. Sitä on vaikea selittää, mutta näytti sille kuin Iita olisi väistänyt sisällepäin uralta, pää ulkona päin. Tamma myös on melkein aina ollut sellainen, että se ei taivu sisälle, se taipuu siis ulospäin. Tästähän saimmekin sitten kunnon 'huudot', elikkäs alettiin työstämään isompia ympyröitä ja erityisesti sitä että hevonen taipuisi sisälle, eikä ulos.
Sitten huomattiin myös pari seikkaa, jotka aika suuresti vaikuttavat tähän meidän yhteistyöhön. Ensinnäkin, maastossa revittely on nyt kiellettyä, koska se saattaa kipeyttää iitan jalkoja. Sitä ei olla tehty muuten, kuin mitä viimekerralla käytiin, koska en ole maastoihminen. Toiseksi, Iita tarvitsee gramaanit ja minä kannukset, jotta saadaan muotoon pehmeyttä ettei tamma juoksisi aivan pystyssä, koska siinäkin se vain kipeyttää oman niskansa ja lapansa. Kannukset tulisivat väliaikaiskäyttöön, antamaan tukea. Mietittiin kyllä noita kannuksia, ja päädyttiin siihen että ehkä parempi olisi vain ostaa ne piuhat ja katsoa miten lähtee menemään. Kolmanneksi, Iitalle täytyy hankkia _kolmipalakuolaimet_ eikä niveliä, ja paksumpana sekä pidempänä.
Tunnustelin myös hieman tamman takajalkojen liikkeitä, ja ne eivät olleet normaalit. Eivät yhtään ennallaan.. Välillä tuntui sille, kuin sen takajalat olisivat vain lähteneet alta, eli ns. siltä kuin Iita olisi liukastunut. Hetken ravailtuani etujaloissakin havaitsin tuon saman. Jossun mukaan liikkeet näyttivätkin epäpuhtaille, sillä takajalat tekivät paljon korkeampaa ja lyhyempää liikettä kuin etujalat - jotka puolestaan tekivät sopivan korkuista ja pitkää liikettä.
Kyselin Jossulta hieman että millä harjoituksilla saisin Iitan päätä vähän enemmän kuolaintuntumalle, koska nyt se oli alussa aivan kuolaimen yläpuolella. Parissa kohdassa Iita alkoi kyllä antaa päästään periksi, ja laski päätään sinne oikealle tasolle. Ei se kyllä kauaa tuntumalla kävellyt, vaan se pää nousi parin minuutin päästä ylemmäs. Omalla ratsastuksellanihan minä voin vain vaikuttaa. Minun pitäisi kuulema ruveta liinaamaan Iita aina ennen ratsastusta, jotta siinä saataisiin jo sitä asetusta sisälle. Sen jälkeen tulisi ratsastaa tamma käynnissä kuuliaaksi ja taipuisaksi, jonka jälkeen vasta edes harkita ravia tai saatika laukkaa.
Mentiin lähinnä suoralla uralla taivutusharjoituksia volttejen avulla, sekä kahdeksikkoa jonka jälkeen tehtiin iso ympyrä, jonka sisälle tuo tekemäni kasikko jäisi, ja siitä jatkettiin taas kasikolle jne. Tämä oli kyllä valaiseva ratsastus, koska opin jotain asioita mitä ei olisi tullut edes ajateltua aiemmin. Nyt eikun shoppailemaan itselleni ja Iitalle kaikki tarvittava! Ja sitten aloitetaan liinauksella (: Mutta niinkuin Jossu sanoi, hyvä tästä vielä tulee kunhan jaksaa toistaa samat rutiinit. Vaikka Iita hieman jalkojaan arastelikin, niin ei silti pidetä sille lomaa liikutuksesta. Säännöllinen rento liikutus on ihan hyväksi, kunhan ei mitään laukkailuja tms. Kirjoittelen luultavasti taas loman jälkeen, ellen viikonloppuna tallille eksy..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huom! Kommentit julkaistaan vasta hyväksymisen jälkeen.
Jos tahdot lähettää negatiivisen kommentin, perustelethan mielipiteesi hyvin, ja kerrot miten voisimme parantaa. Jokainen tekee virheitä, myös minä. En julkaise kommentteja joita ei ole perusteltu / jotka ovat ilkeitä.