Hieman mietteitä

Olen monesti mietiskellyt mitä kaikkea tälläiseen postaukseen voisin kirjoittaa, ja niitä ideoita tuleekin tosi paljon, mutta aina silloin kun en ole koneen äärellä. Olen miettinyt myös paljon sitä, että millainen on minun ja hevoseni tulevaisuus. Onko se pitkä vai tyssääkö se aivan liian lyhyeen.. 

Ikioma hevonen on asia, josta olen unelmoinut niin kauan kuin muistan. Kun vielä ratsastin ratsastuskoululla, mietin, että olisipa paljon mukavampaa mennä aina vain yhdellä hevosella. Näin tottuisi hevoseen ja osaisi reagoida sen liikkeisiin ja eleisiin. Nyt, kun olen vuoden ratsastanut pelkästään tällä omalla hevosellani, mietin, että olisipa kiva päästä vaikka kerran viikkoon menemään muillakin hevosilla. Sillä nyt en enää osaa oikeasti ratsastaa muita hevosia! Niin kamalalta kuin se kuulostaakin.. Hyvä puoli yhdellä hevosella ratsastamisessa on kuitenkin se, että näkee hevosensa kehittyvän kokoajan eteenpäin. Ei ehkä kovin nopeasti, mutta pikkuhiljaa. Myös oma istuntani on parantunut aivan hurjasti, uskokaa tai älkää. Ja tosiaan osaa ratsastaa paljon rohkeammin, kun on se tuttu hevonen, jonka jutut jo tietää.

Koska olen vasta toisella vuodella opiskelemassa, alkaa hevosen kulut painamaan kovasti päälle. Kun elää niukasti ja säästelee kaikkea mahdollista, 100 euroa kuukaudessa on vähimmäismäärä, mikä hevosen pitoon menee. Siihen ei kuulu sähkö tai vesilaskut, varusteet, ratsastustunnit/valmennukset, eläinlääkärit, kengitys.. Jo pelkkä kengitys tuo tuohon 100 euroon toisen 100 euroa lisää. Eli periaatteessa jokatoinen kuukausi on 100 euroa ja toinen 200 euroa. Kumpa vain kaviot kasvaisivat ja saataisiin kesällä kengättömäksi tuo hevonen. Sillä on kuitenkin vahva kaviolaatu, joten se pärjää tosi hyvin kesän ja syksyn ilmankin. Olen yrittänyt ottaa itseäni niskasta kiinni, ja hankkia hieman rahaa kuluihin. Olen jättänyt joitakin kesätyöhakemuksia, ja yritän myydä kaiken ylimääräisen pois. Jos rahaa ei jää, voi olla että joudun myymään hevoseni pois kesän jälkeen.. Vaikka en millään tahtoisi. Mutta en myöskään tahdo, että rahat eivät riitä esimerkiksi heinään, tai kuivikkeisiin, ja hevonen joutuu elämään niillä mitä on. Mielummin tarjoan sille sitten hyvän loppuelämän kodin, jossa se pääsee elämään laumassa, säännöllisellä liikunnalla ja asiantuntevalla hoidolla, ja ennenkaikkea ei lähde kiertoon.

Iita on jälleen alkanut hieman näyttämään epäpuhtaalle oikeasta takasestaan. Tai ei oikeastaan epäpuhtaalle, vaan hieman varovaiselle sen suhteen. Tämä on taas merkki siitä että a) hevonen on palellut ulkona (liian vähän loimitusta?).. b) venyttely ja hierominen on jäänyt vähille.. tai c) ratsastan sen vinoksi joka kerta.

Ratsastustunnillani pähkäiltiin sitä hieman tänään, ja Jossu tuumasikin jonkin aikaa katseltuaan, että ainakaan ratsastuksestani ei ole kyse. Tamma kääntää oikeaan kierrokseen pyllyään aina sisälle päin, ja vaikka kuinka yritettiin sitä korjata, aina se teki niin. Myöskään laukannostot siihen kierrokseen eivät onnistuneet kuin kaksi kertaa. Enemmän vain sitä jumppaa, venyttelyä, hierontaa.. Meidän kotiläksyksi jäi tehdä hankijumppaa, pistää painoputsit jalkaan samalla. Myöskin pitäisi liinata piuhojen kanssa ja laukkuuttaa siihen vaikeampaan kierrokseen, jotta näkisi että pyörittääkö se laukkaa oikein. Myöskin jo toiseen kertaan kuulin sen, että pitäisi mennä puomeja ja kavaletteja. Ne on kyllä unohtuneet pahemman kerran! 

Elikkä hankin uuden, paksun toppaloimen kaulakappaleen kera, sekä jumppaan nyt ahkerasti jonkin aikaa, ennenkuin menen kentälle työstämään laukkaa. Toivottavasti jalka menee paremmaksi, jotta voitaisiin jatkaa normitreenejä. Meillä on tulossa taas luultavasti Vuokko Porthanin yksityisvalmennus tässä keväällä, joten olisi hyvä saada hevonen kuntoon siihen mennessä. Jos ei niin ei, mutta toivotaan ja yritetään kovasti. 

Kuvituksena tänään kauniita ja erittäin hyvälaatuisia kuvia jotka nappasin netistä.. :)