Perjantaina vanha luokkalainen ja hyvä kaverini tuli ratsastamaan iitaa. Koska minulla ei nyt ole aikaa kirjoitella antaa Sailan raapustella teille miten ratsastus hänen mielestään meni!
Moi kaikille! Pitäisköhän mun vähä kertoo itsestäni..? Olen Saila ja olen tuntenut Ellin lähes koko ikäni ja ollaan oltu samalla luokalla sitten ykkösestä lähtien. Nyt kun lähettiin eri kouluihin opiskelemaan niin ei olla nähty kovin useesti, mutta nyt otettiin aikaa kiinni lomalla ja vietettiin melkein koko loma hevostellen yhdessä! Ellin kävi myös moikkaamassa mun ponia ja eiköhän siitäkin ole postausta tulossa! ;)
Mulla on siis oma poni ja olen harrastanut ratastusta 11 vuotta. Käyn myös kerran viikossa tunnilla ratsastuskoulussa. Olen ratsastanut iitalla kerran tai kahesti aikaisemmin mutta siitä on aikaa, joten en osannut odottaa mitään ihmeitä tältä tammalta Ellin puheiden perusteella.
Aluksi ihmettelin miten laiska poni voi olla! Oma poni on oikea energiapesä.. Mutta alkukangeuden jälkeen aloin tottua iitan askeleisiin (ja vauhtiin..) ja rupesin työstämään sitä ympyrällä käynnissä. Iita ei kuunnellut aluksi sisäpohjetta eikä ulkoohjaa ja töitä piti tehdä että poni liikkuisi kunnolla eteenpäin. Aluksi oli tosi vaikeaa saada poni asettumaan ja taipumaan, koska pohkeet ei menny läpi.
Nostin parit laukat ja jatkoin harjoitusravissa ympyrällä. Koko ajan yritin saada ponia asettumaan ja taipumaan sisälle sekä yritin saada takasia paremmin alle. Pikkuhiljaa iita alkoi antamaan periksi ja lopuksi se kulki pätkittäin tosi nätisti!
Elli huuti kentän laidalta : '' se ei oo ikinä kulkenu tolleen..!'' Vissiin mä sit jotain tein oikein! :D
Tulisin mielelläni uudestaankin ratsastamaan iitaa, jos jostain repäisen aikaa.. Joten saatte ehkä nähdä mua täällä blogin puolella useemminkin!
P.s Anteeks, istunta kusee, mutta kukaan ei oo täydellinen!
<3; Saila
Aivan ihania kuvia taas kerran!! :)
VastaaPoistaKiitos! :)
Poista