Pellolla hurjastelua

Meilläpä kävi vuolija! Vihdoinkin. Hieman kyllä mietityttää, kasvaako Iitan kaviot oikeasti (etujaloissa) ihan pystysuorana, koska aina vuolun jälkeen ne näyttävät silti niin tököiltä.. No, näyttää ne kaviot nyt paremmille kuin mitä ennen vuolua. Meillähän on tallin piha, tiet ja kenttä peilijäällä, joten ollaan menty vain pellolla. Taidan olla nykyään hieman uhkarohkea, kun lähden yksin maastoon tällä tammalla.. Heh. No eihän se minua lähde mihinkään vetämään tai muuta, mutta kun niitä ilopukkeja saattaa ilmaantua kuin tyhjästä (:D) ja jos tipun keskellä korpea selästä, ei hyvää seuraa.

Kuitenkin olen aina selkään kavunnut ja päättänyt että tälläkin kertaa menee hyvin ja poni ei temppuile. Tiedän sen, että hevosillakin päivät on erilaisia ja ne sitten kertovatkin huonotuulisuutensa omin tavoin. Jos Iitalla on huono päivä, se haluaisi vain mennä kovaa ja riehua. Joskus annan hevosenkin päättää vähän, mitä tehdään. En minä ole aina se, joka valitsee mitä saa tehdä ja mitä ei. Joskus kun nostan ravin, tamma yrittää hinkua siitä laukalle, niin saatan jopa päästää sen laukkaamaan hillitysti. Joinain päivinä taas pysyttelen ravissa. 

Iita ilmaisee monia asioita elein ja äänellä. Ponista huomaa heti selästä käsin, milloin se on rento, ja millon se on suutahtanut tai muuten vain haluaisi hieman päästellä.. Olen lukenut pään heiluttelusta hevosella, ja haflingerit kuulema tykkäävät tälläistä harrastaa. Pään heilauttelu puolelta toiselle pohkeita antaessa kertoo, että kohta tulee a) pukki, b) hurjaa ravia/laukkaa. Yleensä iita myös "inisee" silloin kun se on pahalla päällä ja sitä ärsyttää pidätykset. 

Itseänihän lähinnä naurattaa tälläiset ininät, ja monesti olen niitä videollekkin saanut (pitää joskus laittaa tänne blogiinkin). Nämä hupsut tavat olen saanut aikalailla kätkettyä pois tammalta, maastossa se tosin vielä tekee tuota. 

Eilen käytiin siis pellolla hieman happihyppelyllä, ja otettiin spurtteja! Ensin menin ympyrällä hieman käyntiä ja ravia, jonka jälkeen menin ravia noilla 'pitkillä sivuilla' jossa aioin nostaa laukkoja. Iita oli tallille päin paljon energisempi, toiseen suuntaan sitten taas ihan superlaiska. :D  Ekat laukat oli hyviä, sopivasti vauhtia, mutta hevonen ei kuitenkaan lähtenyt lapasesta. Välillä tuli niin laiskaa laukkaa, että pysyi yllä jopa 4 askeleen ajan.. Ja sitten yhtäkkiä tamma sinkoili taas minne sattuun! Kuvailtiin vielä hieman yhteiskuvia, sellaisia söpöjä pusukuvia.. ;) Mutta niitä en laita tähän postaukseen, koska tähän tuli jo niin paljon kuvia! Hups. Sain karsia vieläpä aika monta kuvaa pois.. :( 

  

Ehkei se nyt niin lihava olekkaan.. Okei on se aika pulla.

Heh, se yrittää kovasti olla hieno kouluponi ;)

Ajolähtö!

Kaikenmaailman pomppuja nähtiin... 

Oisko sulla siellä muovipussissas jotain hyvää mulle..?

Hmm, Iitahan näyttää iloiselle.. :D