Lumessa riehumista

Jospa nyt pitkästä aikaa tekisin taas postauksen, kun sain kerrankin hyviä kuvia. Käytiin aamusta ensin Tiian kanssa viken ja vilman luona, jonka jälkeen suunnattiin Iitan luokse 15 km päähän. Ajattelin olla laiska, jotn en aikoinut liinata tammaa ollenkaan. Varustettiin iita ja lähdettiin heti kentälle, jossa aloin menemään alkukäyntejä. Ehdin mennä käyntiä jopa yhden kiekan, kun tamma hyppäsi ilmaan tasajalkaa. Silloin päätin että haen liinan ja annan sen juosta höyryt pois ihan kunnolla. Juoksin hakemaan tallista liinan ja juoksutusraipan, ja ensin tamma sai juosta vasempaan kierrokseen. Ja mitä sieltä tulikaan - pukkeja. Tamma riehui oikein kunnolla, viskeli päätään ja teki rodeohyppyjä.. :D

 

Vaihdettiin suuntaa, johon iita ei juuri lainkaan hypellyt tai riehunut. Liinasin jotain 15 minuuttia, jonka jälkeen tamma oli jo aivan hikinen etuosastaan. Käveltiin hetki ja nousin taas selkään, ja aloin heti saada iitaa tuntumalle. Se oli melko kuuliainen, muttei tarpeeksi. Kaverit läheisessä aitauksessa häiritsivät niin paljon, että tamma vinkui aina välillä.. Otettiin lähinnä käyntijuttuja, mutta ravissa mentiin ympyrää ja kasikkoa. Iita liikkui reippaammin kevyessä ravissa, kun taas kuunteli enemmän harjoitusravissa.

Sitten otettiin laukkaa. Suurin osa laukkapätkistä epäonnistuivat, koska iita oli jo niin väsynyt että pohkeet eivät menneet läpi kovinkaan hyvin. Kun saatiin edes yksi hyvä laukka, otin satulan pois ja käveltiin loppukäynnit ilman satulaa. Tuolloin alkoi pyryttää ihan kunnolla lunta, ja silloin piti jo lähteä tallille. Nyt kun treenattiin ihan kunnolla tamma hikeen, ehkä se jaksaa odottaa taas ensiviikonloppuun. Tulisi edes yksi lyhyempi päivä, että voisi viikollakin käydä ratsastamassa. Pimeässä se on hieman ärsyttävää.. Mutta saatte nyt kuvapainotteisen postauksen, joten nauttikaa kuvista!